Kyseisessä liiketoiminnan tarkastelussa, verovelvollisen edustaja perusteli verottajalle suullisesti ja sähköpostilla 46 sivun verran transaktioita eri yhtiöiden välillä ja esitteli valikoituja tiliotteita. Verovelvollinen ei kuitenkaan esittänyt kaikkia verottajan vaatimia dokumentteja. Verottajan mielestä argumentit olivat myös liian yleisiä, verovelvollisella ei ollut juoksevia kustannuksia, jotka olisivat todistaneet jatkuvaa liiketoimintaa. Verottajan mielestä esitetyt todisteet eivät olleet riittäviä näyttämään liiketoiminnan olemassaoloa. Verottajan mielestä verovelvollinen kykeni osoittamaan todisteita vain 12,59% kaikista transaktioista. Loput transaktiot tehtiin yhtiöiden kanssa, joista ei esitetty todisteita verottajalle.

Verovelvollisen mielestä osoitetut todisteet olivat riittävä näyttö liiketoiminnasta. Todistetun liiketoiminnan arvo ylitti ALV-rajan, jonka perusteella toimijan tulee rekisteröityä ALV-velvolliseksi. Toisin sanoen, verottaja poisti verovelvollisen rekisteristä, mutta toisaalta osoitettujen transaktioiden määrä ylitti ALV:n pakollisen rekisteröitymisen rajan. Verovelvollisen tulisi rekisteröidä itsensä uudelleen ALV-rekisteriin välittömästi sen jälkeen kun se on ensin poistettu sieltä.

Korkein oikeus on ilmaissut aikaisemmin, että verovellisen tulee osoittaa liiketoiminnan olemassaolo. Jos verovellinen on antanut riittävästi dokumenttaja ja selvityksiä, jotka osoittavat sen liiketoiminnan, mutta ei luovuta kaikkia verottajan vaatimia dokumentteja tai jos verottaja ei hyväksy verovellisen verotukseen liittyvää käytöstä, ei tämä tarkoita sitä että verovelvollisella ei olisi liiketoimintaa.

Liiketoiminnan olemassaolon arviointi on erityinen verotarkastuksen osa-alue, jonka seurauksena toimija voidaan poistaa ALV-rekisteristä. Tämän tarkastelun tavoite ei ole kuitenkaan selvittää kirjanpidon ja verojen maksun oikeellisuutta tai henkilön verovelvollisuutta.

Tässä tapauksessa verottaja aloitti liiketoiminnan olemassaolon tarkastelun vaatien toimijan luovuttamaan käytännössä kaiken kirjanpitomateriaalin koskien tarkastelujaksoa. Tällaista määrää dokumentteja vaaditaan yleensä verotarkastuksen yhteydessä. Edellä mainitussa liiketoiminnan tarkastelussa ei ole välttämätöntä luovuttaa niin laaja-alaista materiaalia. Verottajan esittämät vaatimukset ylittivät liiketoiminnan olemassaolon tarkasteluun sisältyvät vaatimukset. Arvonlisäverolain (§ 2) mukaisesti mitään ehtoja ei ole määritelty koskien taloudellisen toiminnan laajuutta, jotta se täyttää liiketoiminnan määritelmän.

Korkein oikeus ei hyväksynyt alemman oikeusistuimen kantaa, että verovelvollinen voidaan poistaa ALV-rekisteristä siitä huolimatta että toimijan liiketoiminan olemassaolo on todistettu, mutta olettaen että verottajalla on tuntuvat epäilys että yhtiötä käytetään ALV-petoksessa ja verovelvollinen ei ole kykenevä poistamaan epäilyä. ALV-lainsäädännön mukaan voidaan rekisteristä poistaa vain sellainen taho, jonka liiketoiminnan olemassaoloa ei ole todistettu.

Tosiasia, että verovelvollinen ei ole kykenevä toimittamaan joitakin dokumentteja joita verottaja vaatii, ei ole riittävä syy verovelvollisen poistamiseen ALV-rekisteristä. Liiketoiminnan olemassaolon tarkastelu on huomattavasti rajatumpaa kuin verotarkastus.